Tervetuloa!

Tervetuloa Villa Taivaannastan blogiin! Täällä voit seurata Villa Taivaannastassa tapahtuvia asioita lähes reaaliajassa sekä lukea viimeisimmät uutiset.

torstai 8. joulukuuta 2011

Wiiva + Tico = kopallinen mittelin pentuja

Tositarkoituksella saivat toisensa Mikälie Wiivana "Wiiva" ja Mintgarden´s Istrur "Tico" 9-10.11.


Tapaaminen oli hedelmällinen ja satoa laskettiin ultraäänellä 5.12. Tulokseksi saatiin varmuudella 4 sykkivää sydäntä ja mahdollisesti pari ujompaa vain vilahtivat ruudulla hetkellisesti ....


Näin ollen iloista perhetapahtumaa odotellaan vko:lle 2.




Tico on herrasmies isolla H-kirjaimella, tasapainoinen ja miellyttävä kaikenkaikkiaan. Kotona rauhoittuu hyvin mutta toisaalta aina valmiina toimintaan kun sellaista on tarjolla. Näyttelyissä on Tico menestynyt hienosti ja MVA-titteli on takataskussa. Polvet ja silmät ovat terveiksi tarkastetut. Luonnetestissä mukavat kokonaispisteet 185. Tico harrastaa omistajansa kanssa TOKO:a omaksi ilokseen ja agilityn alkeiskurssille heidän olisi tarkoitus pyrkiä kun koulukiireet omistajalta hieman hellittävät.

Ticolla on 2 pentuetta aiemmin.



Wiiva on iso koira pienessä paketissa; on luonnetta, taistelutahtoa ja vilkkautta. Wiiva reagoi nopeasti ja toteuttaa pyydetyt toiminnot vielä nopeammin. Agilityssä Wiiva on ollut haasteellinen koulutettava sähäkkyytensä vuoksi mutta hän on myös nopea oppimaan, eikä työmoottori ole koskaan hyytynyt kesken. Toisaalta osaa Wiiva myös tarvittaessa rauhoittua, ellei tähdellistä tekemistä ole tarjolla.


Kahdesti näyttelyistä EH. Polvet ja silmät terveet. Agilityssä mini III-luokka. Mainittakoon vielä, että aina tuloksen saatuaan on Wiiva ollut kilpailun nopein, kaikki kokoluokat huomioiden.


Pentujen sukusiitos% 8-polven mukaan on 0.68%.

Jos kiinnostuit pennuista, ota rohkeasti yhteyttä !









keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Kisaturistina agilityn MM-kisoissa 2011

Iso urheilupyhättö Pohjois- Ranskassa , Lievin-nimisessä pikkukaupungissa, sai perjantai aamuna kokea uudenlaisen aamuruuhkan. Siinä oli äidit ja isät ihmeissään lapsiaan kouluun kyyditessään kun liikenne ei sujunut mihinkään suuntaan. Innokas, toiset sanoisivat yli-innokas, ja vähemmän, tai ei-lainkaan, ranskaa osaava agilitykansa eri puolilta maailmaa valui massoittain kohti MM-kisa-areenaa. Taksifirmat suhasivat hotellien ja kisapaikan väliä tauotta ja tekivät varmasti hyvän tilin, jopa niin hyvän, että jollain oli varaa jättää ei-ranskaa-osaava kyyti ottamatta ! Kisaajat lenkittivät koiria pienillä kaduilla aamun koleudessa ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Toivottavasti ne lukuisat läjät jalkakäytävillä, joita iltapäivällä aina väistelimme, olivat paikkakuntalaisten jälkeensä jättämiä. Yäks.

Osallistuimme Harri Huittisen järjestämään epäviralliseen fanimatkaan, kokeiluluonteinen ja harjoittelua tulevaisuutta varten. Etelä-Afrikka viinitiloineen siinteli jo Huittisen silmissä … Meitä olikin hyvin hauska porukka kasassa eri puolilta Suomea kun Helsinki-Vantaalla tavattiin. Lensimme Brysseliin, josta bussikuljetuksella jatkoimme Ranskan puolelle Lieviniin. Matkaa kisapaikalle hotellistamme oli n 7km eli varsin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana. Hotellimme, kuten varmasti kaikki muutkin lähiseudun hotellit, olivat täynnä agikisojen porukkaa.

Ohjelmasta olimme jo kotona päätelleet että päivistä tulisi pitkiä ja ei ennakko-odotukset tuottaneet pettymystä tässäkään asiassa. Aamiainen klo 6-7, taksilla kisapaikalle ja takaisin klo 21-22. Joka aamu varmistimme hotellista, että saisimme ruokaa vielä tultuamme, hotellin ravintola kun suljettiin jo klo 21. Katsomo oli jaettu maittain ja meidän kohtalomme oli istua viikonloppu ruotsalaisten ja norjalaisten välissä. Mitkään huippupaikat ei meillä kaarrekatsomossa olleet, mutta sieltä näki kuitenkin aivan loistavasti. Ja toisaalta asiaa helpotti kummasti se, ettei ruotsalaisillakaan paljoa paremmat asemat olleet. Yhtenäisyyttä katsomoon toi Kaisa Eskolan piirtämät fani-paidat ja ne lukuisat Suomenliput, joita me kaikki olimme mukanamme raahanneet. Rekvisiitan määrässä hävisimme ruotsalaisille, heillä oli sitä valtavasti ja selvä ohjelmatirehtööri, joka mm jakoi vihkosen laulunsanoja ruotsalaiskatsomoon. Ruotsalaisia kannatuslauluja koko viikonloppu ! Kyllähän se Oreniuksen nuorempi poika siinä yritti olla sovittelijana, sillä kun oli intressejä kumpaankin katsomoon. Kisojen loppua kohden yhteispohjoismainen yhteistyö myös nosti päätään, halusimme ja myös voitimme kannustuksessa ranskalaiset . No, ainakin melkein.

Mitä itse kisoista jäi mieleen ? Liukas alusta. Olisi voinut kuvitella, että tämän kokoluokan tapahtumaan olisi löytynyt parempiakin vaihtoehtoja. Toki alusta oli kaikille sama, mutta koirien ja ohjaajien liukastelun katsominen perjantaina oli hurjaa. Kärjistäen ajatellen kävi mielessä mahdollisuus ettei sunnuntain radoille tervettä koirakkoa löydy enää starttaamaan. Nähtiin kaikenlaista sutimista, kyljelleen kaatumisia ja hypyiltä nenälleen laskeutumisia. Tero Mesiranta kirjoittikin osuvasti: Kuin bambit liukkailla jäillä. On lihashuollosta vastaavalla porukalla ollut kovasti töitä. Tilanne koheni kuitenkin viikonlopun edetessä. Koirat oppivat mutta alusta myös hieman käytön myötä parani.

Radat olivat haasteellisia, kuten kuuluukin, mutta myös aivan suoritettavissa. Ihanneajan määrittely ei aina onnistunut aivan nappiin, sillä minien finaaliradalla ei nähty yhtään nollaa. Toki puhtaita ratasuorituksia mutta kaikille yliaikaa. Tämä myös tavallaan mitätöi hyppyradan nollaratojen aikojen merkityksen, sillä nyt sijat jaettiin sen mukaan, ken teki agiradalta vähiten yliaikaa. Rataprofiileissa kiinnitti huomiota keppien sijoittelu radalla. Keppien loppu oli useilla radoilla vasten jotain estettä: pussin kehystä, A:n harjaa tai sitten vaikka kehäaitaa. Koirat eivät tehneet keppejä loppuun normaalisti vaan ohjaajan yllätykseksi tulivat pois esim toiseksi viimeisestä välistä, toiset jopa useita kertoja suoritusta korjatessa. Toisena asiana radoista jäi mieleen ”ympyrät” eli koira pyöräytetään täydet 360 astetta. Yleensä takaakiertona hyppyesteellä, jonne tullaan vauhdilla ja ansaeste on lähellä. Tätä oli harjoiteltu ja uskomattoman hyvin liukkaalla matolla näistä koirakot selvisivät. Mielenkiintoista oli myös seurata maittain esiintyviä piirteitä ohjauksissa. Venäläiset juoksevat olkavarret ja kyynerpäät kiinni vartalossa ja kyynervarret ja kädet ranteista rentoina viuhtovat kovasti. Tämä näyttää varsin hosuvalta, koirat ovat siihen selvästi tottuneet. Kanadalaiset eivät koskaan kääntäneet koiralle selkäänsä ja näin ollen ohjaavat paljon takaa. Japanilaisten jalat kävivät kuin neula Singerin ompelukoneessa, sillä he pyrkivät pysymään koiran rinnalla ja he myös onnistuivat siinä valtavan hyvin. Miltähän oma ohjaus näyttää, jos joku sitä analysoisi kolme päivää ….

Kisat eivät ehkä menneet suomalaisittain totutulla tavalla mutta jännitystä riitti loppuun asti. Tulospalvelu ei toiminut järjestäjien toimesta lainkaan mutta onneksi suomalaiskatsomossa oltiin ajan tasalla. On hienoa seurata kisoja kun tietää tasan tarkkaan, minkä ajan alle nolla tarvitaan, että koirakko siirtyy johtoon. Tästä loistavasta palvelusta vastasi pari penkkiriviä ylempänä istunut Ari Honkanen. Ihan huippua. Jos jotain voisi toivoa Tsekin kisoja silmällä pitäen, niin aivan näin jännittävää ei tarvitsisi olla. Siinä oli nitrot tarpeen ja kynnet syötynä moneen kertaan, kun iloita ei voinut toisten epäonnistumisesta ja silti toivoi Tuulian jatkavan nousua lopputuloksissa. Niin Tuulia ja Punssi nousivat sijalta 21. hopealle, sija kerrallaan, koirakko kerrallaan jäi taakse …. Onnea Tuulia ja Punssi, Te teitte sen ja meidän tehtävänä oli kestää tilanteen aiheuttama jännitys. Päästiin hopeatuuletuksiin mekin, juostiin kenttää ympäri ja huudettiin kuin vähäjärkiset ;)

Suomenliput heiluen kohti seuraavia MM-kisoja, Liberec/ Tsekki täältä tullaan !

lauantai 24. syyskuuta 2011

Meidän koulu







Soitti toimittaja yhtenä päivänä ja sai allekirjoittaneen aivan hiljaiseksi, kysyessään saisiko tulla tekemään pienen TV-jutun meidän koulusta. Meinasi auto "hands free"- laitteista huolimatta ajautua ojaan tällaisesta kysymyksestä.

Niin sitten tehtiin. Useamman tunnin täällä toimittaja ja kuvaaja viettivät ja tällaisen koosteen sitten tekivät: Koulusta tuli ihmisten ja koirien koti.

http://www.karjalainen.fi/fi/k5-ohjelmat/ohjelmat/uutisvideot/item/3318-villa-taivaannasta-koulusta-tuli-koti-ihmisille-ja-koirille.



Laitetaan tähän lisäksi muutama tavan kuvakin täältä. Hiukan on koulu muuttunut alkuperäisestä asustaan ja hiukan on vielä projektia jäljellä. Eipä taida valmis olla koskaan ;)




















Osavuosikatsaus


Niin on ollut toimelias kesä ettei blogia ole ehtinyt päivittää :) Selityksiä, selityksiä mutta yritetään nyt olla tämänkin suhteen aktiivisempia.

Niin lähtivät Harry Potter -Taivaannastat omiin koteihinsa 7vko:n iässä mutta kuvia heistä en saanut tänne päivitettyä tietokoneongelmien vuoksi. Toimeliaita pentuja ovat olleet, niin hyvässä kuin pahassakin, ja tällä hetkellähän lähestyvät teini-ikää kovaa kyytiä. Tsemppiä vaan kaikille asianosaisille !



Leirejä on ollut kivasti, itseasiassa ihan riittävästi, näin ensimmäiseksi kesäksi. Meidän puolelta katsoen on kaikki sujunut hyvin; leiriläiset ovat olleet tyytyväisiä majoitukseen, kenttiin ja esteisiin, harjoitusmaastoihin ja ennenkaikkea ruokaan. Kasvattajapäivät, MEJÄ-, jälki-, paimennus- ja agileirit ovat olleet ohjelmistossa. Ihmisiä on ollut paikalla enimmillään 30-35 ja koiria ? Kukaan ei ole laskenut mutta varmasti yli 50 parhaimmillaan / pahimmillaan.



Kuvat on ottanut T Pesonen, kiitokset kuvien lainasta.













sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Agilitykursseja

Järjestämme kaksi agilitykurssia kevään aikana.

1. Agilityn alkeiskurssi (8krt)



- Mukaan mahtuu 6 koirakkoa, harjoitusaikaa 1,5h / krt

- Paikka: Villa Taivaannastan kivituhka / nurmikenttä (Loukunvaarantie 53)

- Laadukkaat esteet (kumirouhepintaiset kontaktit)

- Ensimmäisellä kerralla (28.4) luento

- Aiempaa kokemusta lajista ei tarvita

- Koiran tulee olla rokotettu kennelliiton säädösten mukaisesti

- Kurssilla opetellaan esteiden oikea suoritustapa ja perusohjauskuviot

- Aikataulu:

28.4 klo 18.30-20

5.5. klo 18-19.30

16.5 klo 18-19.30

19.5 klo 18-19.30

24.5 klo 18-19.30

26.5 klo 18-19.30

7.6 klo 18-19.30

16.6 klo 18-19.30

- Hinta 40e/koirakko



2. Agilityn jatkokurssi (8krt) alkeiskurssin käyneille, esteet jo osaaville ja "kisakuntoon kesäksi" -teemalla



- Mukaan mahtuu 6 koirakkoa, harjoitusaikaa 1,5h / krt

- Paikka: Villa Taivaannastan kivituhka / nurmikenttä (Loukunvaarantie 53) - Laadukkaat esteet (kumirouhepintaiset kontaktit)

- Ensimmäisellä kerralla (28.4) luento

- Koiran tulee pääpiirteissään osata esteet

- Koiran tulee olla rokotettu kennelliiton säädösten mukaisesti

- Kurssilla opetellaan radanlukua, erilaisia ohjauskuvioita ja vahvistetaan esteiden itsenäistä suorittamista

- Aikataulu:

28.4 klo 18.30-20

05.5 klo 19.30-21

16.5 klo 19.30-21

19.5 klo 19.30-21

24.5 klo 19.30-21

26.5 klo 19.30-21

07.6 klo 19.30-21

16.6 klo 19.30-21

- Hinta 40e/koirakko

Ilmoittautuminen sähköpostilla (info@taivaannasta.com) 17.4. mennessä.

Kouluttajana molemmilla kursseilla toimii Mari Lukkarinen, jolla agilityharrastusta takana (toivottavasti myös edessä) vuosia ja kouluttajakokemustakin 10v ajalta.



lauantai 12. helmikuuta 2011

Pennut ulkoilee 5vko:n iässä

Niin se on viikko taas vierähtänyt. Vauhti kiihtyy porukalla ja ruokaa oppoaa piraijalaumaan eneneviä määriä kiihtyvällä tahdilla. Myrtti-äiti on alkanut vieroittaa pentuja eli maitobaari on enää auki hyvin satunnaisesti ja valomerkkikin tulee varsin nopeasti. Edelleen Myrtti hoitaa siivouksen esimerkillisesti, helpolla siis vielä päästään.

Pennuta aloittivat ulkoilemaan n 4vko:n iässä ja nyt jo piha otetaan nopeasti haltuun viiteen eri suuntaan yhtä aikaa. "Pupsi, pupsi" kutsulla tulevat onneksi takaisin.

Viikon kuvapläjäys tulee tässä :

Ensin ulkoilutettiin kauniissa auringonpaisteessa isot koirat. Kaikki koirat isomummista teini-kelpieen juoksivat sulassa sovussa.


Sitten pennut kotipihalla.
T. Ilomiete

T. Iseeviot

T. Ikimuste


T. Ivaharju

T. Ilmiskooppi

Hei taas ensi viikkoon !








maanantai 7. helmikuuta 2011

Pentujen 4vko:n passikuvat

T. Iseeviot


T. Ilomiete

T. Ikimuste

T. Ivaharju


T. Ilmiskooppi





maanantai 31. tammikuuta 2011

Pennut 3vko

Pennut ovat nyt reilun kolmen viikon ikäisiä. Suuria tapahtumia ja elämänmuutoksia on heidän viikkoonsa mahtunut. Ensimmäiset pöperöt on maistettu, sotkettu ja osin syötykin ja pentulasta on muutettu tupaan keskelle Lukkaristen perheen elämää. Pentue vaikuttaa hurjan tasaiselta mutta pieniä luonne-eroja on jo nähtävissä, niitä pitää pyrkiä analysoimaan seuraavien viikkojen aikana. Joka tapauksessa kaikki pennut ovat rohkeita ja tasapainoisia; uusiin asioihin suhtautuvat hyvin toimintakykynsä säilyttäen. Pieniä juoksuhepuleita on jo nähty ja painitalkoot ovat jo arkipäivää.
Myrtti äiti kävi katsastamassa uuden kodin. Kelpasi.

Kaikki sen tietää, että ennen reissua on hyvä syödä hyvin. Onneksi maitobaari oli auki, hiukan on jo ahdasta mutta sopu sijaa antaa.



Tätä ei voi ehkä kertoa isona kavereille: Me muutettiin pyykkikorissa.

Kolmelle on koti jo katsottuna, kaksi veljestä etsii vielä omaa ja sitä oikeaa kotiaan. Kyllä ne vielä löytyvät. Ensi viikolla taas pentu-uutisia tällä samalla kanavalla.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Pennut 2vko


Pennut kasvavat hurjaa vauhtia, kehitystä tapahtuu joka päivä suurin hyppäyksin ja meidän kaikkien aika kuluu pentutouhuja katsellen. Pentujen silmät avautuivat hiukan alla olevien kuvien ottamisen jälkeen ja sen myötä marsu-olemus vaihtui enemmän koiraa muistuttavaksi. Kävely, kiipeily ja painiharjoituksetkin ovat alkaneet ja mikä vauhti ja vipellys pentulaatikkoon tuleekaan kun Myrttiäiti avaa maitobaarin.

Katselkaa ja ihastelkaa. Pennut 2vko potretit.
Tyttö 2


Tyttö 1


Poika 3

Poika 2

Poika 1










sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Pennut syntyivät 6.1.2011

Aika kuluu kuin siivillä, eikä odottavan aika edes tullut kovin pitkäksi, sillä pennut syntyivät 6.1. Loppiaisena. Nyt pennuille liputetaan syntymäpäivänä joka vuosi.
Myrtin odotusaika sujui hyvin ja sopeutuminen tänne Kiteen porukoihinkin onnistui hienosti. Hieman alkoi Myrtti muistuttaa kuivan maan valasta loppumetreillä.

Yöllisen aherruksen ja monien vaiheiden jälkeen päivän valon oli nähnyt 4 pentua. Kätilöiden jo mentyä päiväunilleen tekaisi Myrtti hiljaa ja huomaamatta vielä "ylläritytön". Myrtti hoiti pentuja heti alusta lähtien mallikelpoisesti ja vastaavasti kaikki pennut olivat reippaita heti synnyttyään. Myös se autoon syntynyt urospentu :)
Viikon ikään mennessä pennut ovat tuplanneet painonsa ja maitohännät vispaavat baarin avautuessa. Ensimmäiset passikuvat heistä tässä :

Poika 1
Poika 2
Poika 3

Tyttö 1
Tyttö 2